Maanantain koulutunnit peruttiin, joten lähdimme viettämään vapaapäivää Hallett Cove Beachille. Olimme aiemmin saaneet suosituksen eräältä opiskelijalta käydä siellä ja kyllä kannatti, sillä näkymät olivat kerrassaan kauniita! Kävelimme muutaman kilometrin mittaisen polun merta ja kauniita maisemia ihaillen. Alueen tutkimisen jälkeen suuntasimme kaupan kautta kotiin tekemään edellisviikosta inspiroituneina pho-keittoa, josta tuli yllättävän hyvää!
Tiistaina toisen vuoden opiskelijoilla oli klinikkaa, ja pääsimme avustamaan parodontologisen statuksen kirjaamisessa sekä hammaskivenpoistossa. Poikkeavaa oli meille esimerkiksi se, että kirjaaminen tehdään paperille ja että myös alle 4mm ientaskut rekisteröidään. Kirjaaminen oli helppoa, mutta välillä oli vaikeaa erottaa keskittyneen opiskelijan lausumista paksun maskin sekä visiirin takaa.
Olemme panneet merkille, että opiskelijat hoitavat täällä potilaita hieman lyhyemmillä ajoilla, ja suorittavat yhdellä käynnillä esimerkiksi parodontologista hoitoa usein enintään kahteen leukaneljännekseen. Tämä poikkeaa meidän toimintatavoistamme Suomessa. PSSHP:n opetusklinikan asiakas maksaa hoidostaan, kun taas täällä opiskelijan suorittama hoito on ilmaista, joka ehkä selittääkin eron. Suomessa meidän on myös hieman ajateltava ajankäyttöämme, jotta potilaan hoidon kokonaishinta ei kasva liian suureksi. Molemmissa tavoissa on tietysti puolensa.
Iltapäiväksi suuntasimme Community Dental Outreach Cliniciin, jossa hoidetaan kodittomien ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suunterveyttä ilmaiseksi. Hoitoa tarjoavat niin suun terveydenhuollon opiskelijat kuin vapaaehtoiset hammaslääkärit. Klinikka ei saa rahoitusta esimerkiksi valtiolta, vaan sen toimii lahjoituksien avulla. Koemme, että tällainen silmiä avaava harjoitteluympäristö on erinomainen opiskelijalle; se auttaa ymmärtämään paremmin sosiaalisesti heikossa asemassa olevia ihmisiä, syy- ja seuraussuhteita, sekä se tarjoaa mahdollisesti mielenkiintoisia suita hoidettavaksi.
Klinikassa meitä oli vastassa tuttu kasvo eli Margie Steffens, joka on tehnyt suuren työn klinikan perustamiseen ja ylläpitoon. Hän on saanut "Medal of the Order of Australia" -tunnustuksen tekemästään työstä kodittomien suun terveyden parissa. Klinikassa on kaksi hoitohuonetta ja työntekijät ovat vapaaehtoisia. Kaikki TAFE SA:n toisen vuosikurssin suuhygienistiopiskelijat käyvät tekemässä yhden vuoron täällä, ja pääsimmekin seuraamaan kahta suuhygienistiopiskelijaa potilastyössä ja toimimaan heidän työpareinaan.
Eräällä potilaalla oli todella vihlovat hammaskaulat, ja siihen löytyi apu paikallispuudutuksesta ja vihloville hampaille tarkoitetun hammastahnan levittämisestä hammaskauloille. Saimme myös oivalluksen Margien selittämänä siitä, miksi hammaskiven poisto voi olla subgingivaalisesti vähemmän kivuliasta kuin ienrajan välittömässä läheisyydessä. Juuren alueella hammaskivenpoisto on yleensä kivuttomampaa, sillä juurisementti suojaa dentiinitubuluksia. Ienrajan alueella sementti on usein kulunut, joten tubulukset ovat paljastuneet ja siksi vihlontaa esiintyy kyseisellä alueella.
Keskiviikon kohdalla lukujärjestyksemme oli tyhjä ja vettä satoi kaatamalla, joten pyhitimme sen lepopäiväksi.
Torstaina Zinkalla oli flunssainen olo, joten Salla lähti itsekseen kouluun. Luvassa oli viimeinen kerta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa klinikassa, niin se vaan aika rientää! Eräältä tämän päivän asiakkaalta oli poistettu ihosyöpä ohimolta melkein 10 vuotta sitten, mutta avohaava ei ollut parantunut vieläkään diabeteksen vuoksi.
Tänään tuli ilmi, että täällä opiskelijat harjoittelevat käsi-instrumentointia vain paikalliselle Kalle-nukelle, ennen kuin alkavat tehdä sitä oikeille potilaille. Eli he eivät harjoittele sitä ollenkaan toisilleen. Tämä kuulosti kerrassaan hurjalta, sillä siirtyminen nuken suusta potilaan suuhun on mielestämme melkoinen harppaus. Tutun ja turvallisen opiskelijatoverin suussa häärääminen ennen varsinaisiin potilaisiin siirtymistä ei haittaa yhtään. :)
Perjantaina meillä olisi ollut luvassa käynti Clelandin villieläinpuistossa opettajiemme kanssa, mutta sää ei taaskaan suosinut meitä, joten käynti peruttiin. Zinka sai jatkaa rauhassa sairastamista ja Salla lataili myös akkujaan. Vapaapäivien aikana olemme mm. keskittyneet Suomessa odottaviin asioihin.
Lauantaina lähdimme käymään Semaphoren jettyllä tervehtimässä merileijonaa sekä lokkeja. Kävimme myös kokeilemassa ensimmäistä kertaa ikinä KFC-pikaruokaravintolaa, ihan ok kokemus!
Merileijona nautiskelemassa aallokosta
Sunnuntaina lähdimme käymään Westfieldin ostoskeskuksessa ja kävelimme maisemareittiä rannan kautta takaisin kotiin. Tuuli oli kova, ja siitä olikin ottamassa ilon irti myös leijalautailija. Hyvin levätyn viikon jälkeen on hyvä jatkaa vielä pari viikkoa, sillä niistä onkin tulossa mahdollisesti hieman tiukemmat.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti